ARCHIVES

Jump to ->> REVIEWS ->>  INTERVIEWS >> - MISC.


REVIEWS


// SPLIT 7" W/ KYLMÄ SOTA:


"Usually it's one band on a split that steals the show, but not when comes to this one. Kylmä Sota have always been great with the ear piercing guitars and their joining of Japanese and old Finnish hardcore and this is no exception. By the way, aren't they quite Mob47 sounding on this one? Ydintuho were a new acquaintance and I would lie if I said that I didn't get this split for the KS side - but damn these guys are great! Like a mix of early Cimex, late Kyklooppien Sukupuutto (can't exactly explain this, but the thought refuses to leave me) and good old Finnish råpunk. - Distortion Faith #4 / Best small records of 2012 by Krogh"

"Both bands crank out Discharge-influenced hardcore with HISSSSS guitars, ramped up tempos, and over-the-top delivery like only Scandinavians can pull off. Kylmä Sota at times sounds a bit like prime-era Rattus. Ydintuho wears the Discharge influences on their sleeves the most of the two, but neither sounds like they’re going outta their way to fit into the Dis-hole, which is as it should be. – Jimmy Alvarado /Razorcake"

"Fucking crap, I love KYLMÄ SOTA. If you like classic '80's Finnish HC with some straight up Japanese buzzing DISCLOSE-style guitars, this is your shit. This is fast and relentlessly driving with frightening vocals, this sound is familiar but still completely all consuming. The second track on this side will make you rip your face off. This split is worth picking up for their three tracks alone. The YDINTUHO side on this had a tough act to follow but this is good shit! This is fast as shit with similar sounds to their split mates, but a sound more true to old school RIISTETYT. The vocals have chaotic moments, the guitars are hook-laden and only veer into some squeals here and there and the drums are pummeling. This is a solid split, get it! - MB / Maximum Rocknroll #350"

"Pirun tymäkkää d-beat-pauketta kahdelta kotimaiselta juuri sopivankokoisena latauksena. Kitarat surisevat ärhäkästi rumpu paukkuu kiivaasti ja mies huutaa kurkku suorana. Tuotapa molempien porukoiden musiikki on noin ytimekkäästi ilmaistuna. Vaan jos reaalimaailmassa kylmän sota olisi syy ja ydintuho seuraus, tällä pikkumustalla roolit kääntyvät juuri toisin päin. Eivät Ydintuhon neljä biisiäkään mitäänlepsuilua ole, mutta Kylmä Sota osoittaa jo ensimmäisellä Kuka kestää...? -repäisyllään, kuinka paljon intensiivisempi ja raivokkaampi porukka se on. Eikä kyse ole pelkästään suomeksi tulkitsemisesta, vaikka toki sekin tuo oman pienen aggrolisänsä kokonaisuuteen. Äärimmäisen rivakan räyhäämisen rinnalla splittikaveri alkaa väkisinkin kuulostaa turhan tavanomaiselta ja hivenen liian lepsulta. Soundillisesti seiska on muuten sen verran asiaankuuluvan karua kuultavaa, että kaikenlaisten hifistien on turha vaivautua. Kulttuuria tämä on, vaikka turkulaisen undergroundkeikkapaikan sulkeneet päättäjät saavatkin ansiosta osansa ep:n hitiksi nousevassa Anti-kulttuuri (R.I.P. TVO) -kappaleessa. ***½
- Mega / Inferno 5/2012"

"Ydintuholla ei muuten ole mikään helppo paikka olla Kylmän Sodan kanssa samalla levyllä. Mutta ei siitä kai paineita olla otettu, eikä tarvitsekaan. Ydintuho on paremmassa iskussa kuin demoillaan koskaan. Sekä soundillisesti että soitannollisesti bändi on ikään kuin noussut suosta. Nyt mäiskettä vedetään niin kuin on kai koko ajan yritettykin, tämä nimittäin on piinkovaa ja raakaa hardcorepunkkia. Neljän biisin verran todella särisevää ja tolkutonta mökää. Selvennetään vielä, että tämä on erittäin hyvin hallitua  mekkalaa, kaikin puolin loistavaa meininkiä. Kylmä Sota taas on aivan järjettömän kovassa iskussa. Onneksi ei ole ainakaan vielä pää räjähtänyt tätä luukuttaessa. Kaikenlaiset D-biittiä veivaavat urpot voisivat kuunnella tätä ja sen jälkeen yrittää itselleen perustella, että miksi jos ollenkaan heidän itsensä kannattaa vastaavaa edes yrittää. Tämä vetää jalat alta kovimmiltakin kilpailijoilta. Kolme biisiä totaalista tuhoa. Tuskin tämän kovempaa levyn puoliskoa tänä vuonna enää julkaistakaan. Tämä vuosi oli nyt sitten vissiin tässä. psychedelica.fi. - (.m.) / Toinen Vaihtoehto #239"

"Disclose-henkistä, kakkamakkara-kompin varassa juoksevaa d-beatia kaksin verroin.
Uransa toisen splitin parissa oleva Kylmä Sota on noussut muutamassa vuodessa todella kovaksi nimeksi suomalaisessa punk-skenessä. Käsittääkseni tämä splittilevykin on myynyt todella hyvin hyvin lyhyessä ajassa. Kylmän Sodan kohdalla tämä kertoo kovan työn hedelmien poimimisesta, Ydintuholle puolestaan melko näkyvää esiinmarssia.
Ydintuho teki pari vuotta sitten kovatasoisen demonauhan, mutten sen lisäksi ole bändiä juuri päässyt kuuntelemaan. Kyseinen nauha oli melko kälyinen, mutta siitä ollaan tultu eteenpäin ja viety ilmaisua lähemmäs tämänkertaisen splittikaverin maisemia. Ei Ydintuhossa ole siltikään kyse hifistelystä, vaan tinkimättömän ja raa’an d-beatin räiskimisestä, Kylmää Sotaa hieman enemmän Disorderin hengessä. Ja hyvin Ydintuho kyllä räiskiikin. Melkein yhtä lujaa kuin Kylmä Sota, ja se on jo paljon sanottu se.
Kylmä Sota on puolestaan parantanut särinähelvettiään levy levyltä ja tehnyt siitä kuulijalle helpompaa, tinkimättä siltikään alkuperäisistä lähtökohdistaan liiaksi. Parin vuoden takainen kaksitoistatuumainen oli kaikessa totaalisuudessaan mieletön ja raaka levytys. Väkisinhän tämän splitin biisit kuulostavat hieman kesymmiltä, vaikka TVO:lle omistettu Anti-kulttuuri meneekin suoraan tiukimpien KS-biisien seuraan. Soundiensa puolesta KS:n puoli on jotakuinkin samaa tasoa mainitun kaksitoistatuumaisen kanssa, eli särinälle harjaantunut korva erottaa soittimet toisistaan vaivatta, mutta silti Kylmä Sota pysyttelee yhtenä tämän hetken raaimmista hardcore-bändeistä. Lontooksi: “Total raw punk attack!” Hyvin vakuuttavaa jälkeä, kummaltakin. - Jouni Parkku / Lammaszine"


// THREAT OF WAR:

"Ydintuho on kyllä tämän maan ykkösnimiä, mitä tulee raw punkkiin. Ja eivätkös nämä ole tahkonneet ko. tyylisuunnan musiikkia sinnikkäästi jo melkoisen kauan? Jos Skitliv-zine  ilmestyisi vielä, saisi Ydintuho varmaan varauksettomat ylistykset lehden sivuilla, sillä musiikki ei pelleile ja sanoituksetkin ovat ilmeisesti juuri sitä perinteistä sota-linjaa. Vai mitä päättelette piisien nimistä: Trail Of Destruction, Innocent Suffering, Nuclear War & Mass Destruction jne. Kliseistä, sanoo joku purkanjauhaja pulpettirivin takarivistä, mutta hyvältä kuulostaa. Ja te tiedätte kyllä miltä tällainen raw punk d-beat kuulostaa, kun se on hyvin tehty. Tämä on. Kasetin b-puolelle on laitettu aiemmin nimellä Raw Punk Deathstrike Over Ykän Pub 2009 julkaistu liveäänitys. Pelkäsin sen olevan liki kuuntelukelvotonta suhinaa, mutta kyllä vaan sekin on täysin kuunneltavaa kamaa, ja Ydintuho kuulostaa siinä vielä raaemmalta kuin a-puolella. Kunnon rähinähuutoa. Eli hyvältä kuulostaa livepuoliskokin. Covereina heitetään Carnagea, Destrucktionsia ja Shitlickersiä/Anti-Cimexiä. Perinnemusiikkia. - AH / Toinen Vaihtoehto #234"

"Kasetin kannessa on piirrettynä hirven kallo, jolle on kaiverrettu pentagrammi otsaan, bändin nimi on Ydintuho ja kasetin nimessä mainitaan sota, lähtökohdat ovat vähintäänkin otolliset. Ja kappas! Nauhalta tuhahtaakin turskia metallinsekaista raw punk-mankelointia. Kitarasooloissa tuoksuu Anti-Cimex, kielisoittimien sirinä muistuttaa vahvasti japanilaisten mestariemme ilmaisua ja sodasta sekä kärsimyksestä huudetaan karheasti. Jos kotimaasta pitää verrokkeja etsiä, niin Kylmä Sota ja Armless Children tupsahtavat ensimmäisenä mieleen, tosin Ydintuholla on soundissaan enemmän metallivaikutteita. Onhan tämä helvetin hyvä kasetti, roisia menoa Kuusamosta. – JS / Mutiny #14"

"Ensikosketukseni kuusamolaiseen Ydintuhoon. Olinkin halunnut kuulla sen edellisen nauhan, mutta parempi näin. Ydintuhon musiikki on hyvin lievin metallivaikuttein varustettua raakaa hardcorea. Tosin välillä kaiuttimista kuuluva mökä on ihan peruscrustia/hardcorea, eikä mitää muita selityksiä tarvita. Joka tapauksessa vihaisuus välittyy musiikista erittäin hyvin, vaikka välillä pellit suhisevat niin että vievät huomion kaikilta muilta soittimilta ja soittajilta. Mutta tässä tapauksessa se on vain hienoa. Metallia tästä löytyy selvästi vähemmän kuin keskimääräiseltä ruotsalaiselta crust-levyltä, vaikka metallisena tätä on mainostettu jossain. Mutta erilaisilla soundeilla biisit kuulostaisivat varmasti paljon enemmän metallilta, mutta ehkä siksi pidän näitä soundeja sopivina juuri tälle kasetille. – .m. / Toinen Vaihtoehto #226"

"With not that much after the live tape, here is the new demo, including 6 songs in around the same minutes in numbers. Including almost all the songs were also on the Ykän pub recording in harsh and brutal (cruel noisy sound) rehearsal or studio (I don’t have a pale fart!) presentation. Old fashioned brutal hardcore at its finest with a slight touch of obvious mephitic odour from putrid death metal from the eighties like Death Strike, one of our forever faves. Influences from the 80′s purely amazing, twisted Finnish classic hardcore like Kaaos, Mellakka or Destrucktions or others are also important to mention. I like Ydintuho a lot. – Poller Csaba / Deadly Illness #4 2010"


// RAW PUNK DEATHSTRIKE OVER YKÄN PUB:

"The most cases, live recordings are pretty pointless unless you attended the event. It still can be bad, though, especially if the gig was, either. Ok, whatever, I only supposed to say you gotta be there or missed for all. But Kalle & co straight from Santa Bunkkeri brought together a fine 15-20 minutes of pure crossover fucking enjoyable deathnoize including a cover of Carnage’s (what else) The Day Man Lost, too, plus Destrucktions’ Massakulttuuri (awesome Finnish hardcore, go get the Complete Discography LP!). I skin the cassette all the time lately in my walkman. They play tight, they play noisy, heavy and pissed off. For those unfamiliar suckers missed my issue 3, they sound like a pitchblack tundra version of mixing Deathstrike and Discharge or something… The last, 10th song is a karaoke-versin (due to some mic fuck-up) of the Shitlickers classic: definitely a winner-prize. I sang my lungs out with shouting “warsystem warsystem warsystem NOW”. It’s for 2e+postage. Worth every seconds of it. – Poller Csaba / Deadly Illness #4 2010"


// DEMO 2008:


"Ilmeisesti Kuusamosta ponnistava Ydintuho kertoo tarkoituksekseen yhdistellä Dischargea ja Hellhammeria. Keskitempoisuutensa, tunkkaisen soundinsa ja hyvinkin Incriminatedin mieleen tuovan laulun myötä Hellhammer on vaikutteista selkeämpi, vaan onhan noissa riffeissä Dischargen suuntaan viitettä. Bändi on kuitenkin hakemassa tuoretta verta laulupuolelle, mikä toivottavasti antaa musiikkiin pienen lisäpotkun. Ite kaipaisin raivokkaamman huudon lisäksi hieman reippaampaa tempoa, mutta kyllähän tämä neljän kappaleen paketti on varsin kuunneltavaa näinkin: itsepäisen suoraviivaista, punkahtavaa vanhan koulun death metallia. Ensimmäiset 66 kasettia myytiin loppuun hetimiten julkaisun jälkeen, mutta tästä on tulossa uusi painos Etelä-Amerikassa. Ehkä sitä saapuu muutama kappale Suomeenkin? – Erno / Toinen Vaihtoehto #214"


INTERVIEWS


// MARSULI  2012, page: 1, 2 & 3, 4


// GRIND THE WORLD FANZINE 2009 -



MISC.

No comments: